maanantai 17. lokakuuta 2016

Matelijoita - Reptiles

1970-luvulla isäni oli reissuhommissa asentelemassa vanerikoneita ympäri maailmaa. Puoli  vuotta hänellä vierähti myös Brasiliassa, josta hän matkamuistona toi mm. täytetyn kaimaanin poikasen, täytettyjä piraijoja, alkuasukkaiden myrkkynuolia ja karjapaimenen (gaucho) nahkakypärän. Tuo kaimaani aikoinaan kulkeutui minulle ja yksinään se koristi olohuoneen seinää. Aikani sitä katseltuani totesin, että minähän osaan tehdä sille kaverin, ja niin sitten tein. Virkkasin paperinarusta (Paperi Mini) melkein kopion ja täytin sen vanhoista käsityölehdistä revityllä paperisilpulla. Tuo oma tekeleeni on siis silmiä (puuhelmet) lukuunottamatta täyttä paperia. Pituutta kaverilla on kuonon päästä hännän päähän yhteensä 93 cm.

In 1970's my father traveled around the word and installed plywood machines. He spent half a year in Brazil, too, and as a souvenir he brought a stuffed baby caiman, stuffed piranhas, poison arrows of natives and a leather helmet of gauchos. After several years I got the caiman and it hanged alone on the wall of my living room. I watched it for a long time and noticed that I can make a a friend for the lonely one, and so I did. I crocheted almost a copy of the original, made it of paper yarn (Minipaper) and stuffed it with old craft magazines. We can say that the one I made is totally made of paper (except the eyes are wooden pearls). The length of the fellow I made is 93 cm from nose to tail.


Omaan versiooni halusin avonaisen suun jotta hampaat näkyvät paremmin. Ja näin tuo suu ja hampaat oli paljon helpompi tehdä.
In my version there is an open mouth because I wanted the teeth to be more visible. And it was much easier to make it so.

Yksityiskohdat kaveruksissa ovat aika lailla samanlaiset, eikö?
The details of the friends are much the same, aren't they?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti